Tampere-Seuran perustaminen

Ajatus Tampere-Seuran perustamisesta syntyi piirtäjä Mauri Pesosen ja johtaja Onni Leonard Menanderin välisessä junakeskustelussa 10.5.1937. Matkalaiset keskustelivat Tampereen asioista ja totesivat, että kaupungin matkailuelämä ja koulupolitiikka kaipasivat kohennusta. Pesonen ja Menander alkoivatkin suunnitella Helsinki-Seuran kaltaisen kotiseutuyhdistyksen perustamista myös Tampereelle. Seuran toivottiin yhdistävän tamperelaisia yhteiskuntapiirejä ja työskentelevän kaupungin mainostamiseksi ulospäin.

Aloite edistyi nopeasti. Jo neljän päivän kuluttua kokoontui Pesosen kutsusta Näsilinnaan henkilöitä, joiden arveltiin olleen kiinnostuneita Tampereen kehittämisestä ”entistä merkityksellisemmäksi ja huomattavammaksi muitten kaupunkien joukossa”. Neuvottelukokoukseen osallistuivat Pesosen lisäksi varatuomari Kaapo Murros, taiteilija Gabriel Engberg, toimittajat Uuno Sinisalo ja T. Hiisivaara, rehtori Kyösti Kaukovalta, päätoimittaja Jaakko Tuomikoski sekä lehtori Lauri Kuusanmäki. Kokouksen osanottajat olivat sen ajan tamperelaisille tuttuja kulttuurielämän ja lehdistön kautta. Neuvottelujen tuloksena asetettiin toimikunta, jonka tuli kesän aikana valmistella sääntöehdotus ja ohjelmaluonnos seuran perustamista varten.

Tampere-Seuran lopullinen perustava kokous pidettiin 8.12.1937 Tampereen kaupungintalossa. Varatuomari Alpi Rytkösen toimiessa puheenjohtajana hyväksyttiin Tampere-Seuran säännöt ja valittiin väliaikainen johtokunta, jonka tehtäväksi annettiin yhdistyksen rekisteröiminen, mikä saatiinkin tehtyä 13.1.1938. Tampere-Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Vilho Osonen vuodet 1937-41.

Julkaisutoiminta

Tammerkoski-lehti

Tampere-Seura oli ensimmäinen aikakauslehteä julkaiseva kotiseutuyhdistys Suomessa. Lehden ensimmäiseksi päätoimittajaksi valittiin Kaapo Murros, toimitussihteeriksi Uuno Sinisalo ja taloudenhoitajaksi Unto Kanerva.

Tammerkosken ensimmäinen numero julkaistiin hutikuussa 1938 eli neljä kuukautta seuran perustamisen jälkeen. Lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa.

Tammerkoskella oli vuoden 1939 alussa noin 550 tilaajaa ja lehdestä otettiin keskimäärin tuhannen kappaleen painoksia.

Talvisota syttyi ja ilmoitustulot loppuivat. Lehteä ei julkaistu vuonna 1940.

Seuraavana vuonna Tammerkosken julkaiseminen aloitettiin entistä voimakkaammin. 1942 aloitettiin ns. Tammerkosken Joulun julkaiseminen. Painosmäärä oli 1945 jo 5 000 kpl.

Tampere-aiheiset kirjat

Seura julkaisi ensimmäisen kuvateoksensa ”Tampere, tehtaitten kaunis kaupunki” vuoden 1943 joulumarkkinoille. Seuran julkaisemien kirjojen aihepiireihin ovat kuuluneet huumorikirjat, tietokirjat ja useat kuvateokset. Seuran julkaisemiin kirjoihin on tallennettu paljon sellaista aineistoa, joka ehkä muuten olisi jo hävinnyt.

Hallinto ja organisaatio

Seuran yleinen kokous valitsee edustajiston jäsenet ja edustajiston jäsenet valitsevat seuran hallituksen jäsenet.

Hallituksessa on 10 jäsentä ja puheenjohtajana toimii Matti Rainio,  sposti:mrainio47@gmail.com

Seuraan palkattiin ensimmäinen toiminnanjohtaja Tauno Lehtonen, vuonna 1965. Seuran nykyinen toiminnanjohtaja on Hanna-Liisa Onnela.

Tampere-Seuran ensimmäinen toimitila sijaitsi 1940-luvun alussa Ojakadulla. Seuraavaksi seura muutti työväenopiston kokoushuoneeseen kirjastotaloon. Vuonna 1953 toimisto muutettiin Tampere-Seuran omaan huoneistoon osoitteeseen Hatanpäänvaltatie 6 A. Oma huoneisto saatiin hankittua varojenkeräyskampanjan avulla. Vuonna 1947 perustettu naisjaosto omistautui täysin varojenkeruutyölle. Myös monet yritykset tukivat huoneiston hankintaa.

Tampere-Seuran toimisto muutti vuonna 1981 Hatanpäänvaltatieltä Raatihuoneen kivijalkaan, kaupungin vuokralaiseksi. Seuran myymälä, toimisto ja kuva-arkisto toimivat edelleenkin samassa paikassa.

Tampere-Seuran asiakaspalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin. Palvelusta vastaa toimistosihteeri Eija Borg.

Tampere-Seuralla on 1800 jäsentä, joista 25 on yritysjäsentä.

Seuran merkki

Tampere-Seura julisti vuonna 1944 kilpailun oman merkin aikaansaamiseksi. Kilpailuun jätettiin 13 ehdotusta, mutta kilpailu ei tuottanut lopullisesti tyydyttävää tulosta. Siksi kolmen parhaimman ehdotuksen tekijät kutsuttiin uusintakisaan, jonka tuloksena syntyi seuran merkki ja tunnus. Taiteilija Allan Salon suunnittelemassa merkissä ovat Tampereen luonteen ominaisimmat tunnukset, eli Vanha kirkko, Hämeensilta, koski ja tehtaanpiiput.