VOIPULLA HAMPURILAINEN

Joskus 70-luvulla poikkesin Branderin kahvilan toiseen kerrokseen Hatanpään valtatie 2:ssa.  Päätin tilata hampurilaisen, joka siihen aikaan oli aivan uutta Suomessa. Jonkin ajan kuluttua tarjoilijarouva tuli aurinkoisesti hymyillen annokseni kanssa ja sanoi, että heiltä oli valitettavasti sämpylät juuri loppuneet, mutta hän pisti pihvin voipullan väliin.  Kiitin enkä kommentoinut asiaa sen kummemmin, kun en itsekään ollut ihan varma, että oliko se nyt oikea ratkaisu. Kari Nieminen 

.

Isto Kaarne

Ei nimi miestä pahenna                              

Finlaysonin tehdas Tampereella oli aikanaan kuuluisa siitä, että siellä annettiin lähes kaikille työntekijöille joku liikanimi.  Kovin paljon huonommalle eivät jääneet Tampellan kattilamiehetkään. Ylimääräisen kutsumanimen saattoi saada ulkonäön, elämäntapojen, luonteen tai ihan minkä vaan sattumuksen perusteella. Usein liikanimi väännettiin myös omasta etu- tai sukunimestä.  Nimiä löytyy varmaankin noin 300 kappaletta. Alle on kerätty malliksi vain muutamia pitkäikäisimpiä ja kuvaavimpia liikanimiä, ja niiden perusteita, sikäli kun ne ovat tiedossa. Aivan kaikkien nimien kohdetta ei voi julkistaa, sillä liikanimet olivat joskus melkoisen loukkaavia. Nimi saattoi siis joissakin tapauksissa miestä pahentaakin.

”Koira-Lehtinen”Eino Lehtinen, levyseppä, varastomies. Kasvatti koiria, Siperian Huskyjä.”Laulaja Mäkinen”Erkki Olavi Mäkinen, levyseppä, myöhemmin työnjärjestelijä.Harrasti laulamista, mm. erään tanssiorkesterin muusikkona ja solistina.

”Sametti Mäkinen”Erkki Mäkinen, insinööri.Käytti joskus töissä samettista pikkutakkia, muuta ei tarvittu kun nimi annettiin.”Reeti”Eero Leppänen, insinööri, Messukylän tehtaan johtaja.

Nimi tuli Täällä pohjan tähden alla-kirjan Leppäsen Reetiltä.”Kokko Käpynen”Urho Käpynen, levyseppä, asennustyönjohtaja.Oli paikalla kun Yhtyneitten Paperitehtaitten herrat polttivat Jämsänkoskella juhannuskokon päivää liian aikaisin. Urho ei ollutmuuten syyllinen, mutta antoi sytyttäjälle tulitikut. Asennusporukka rakensi seuraavana päivänä tilalle uuden kokon.”Isä-Bonantsa”Reino Palmu, hitsaaja, myöhemmin työnsuunnittelija.Etenkin vanhempana television Bonantsa-sarjassa esiintyneen Lorne Greenen näköinen.”Pikatien Antti”Antti Lehtinen, levyseppä.Joutui kerran poliisiautoon käveltyään moottoritiellä Kuopiosta Sorsasaloon päin.”Päivänsäde”Eräs insinööri sai nimen 1960-luvun alussa nuorena taloon tullessaan. Seura-lehdessä oli silloin jo muutaman vuoden ajan valittu pikkulasten valokuvista Suomen päivänsäde.”Pahna”Jari Olkinuora, koneputkimies, hitsaaja.Sukunimi Olkinuora muuttui ensin ”Pahnaköydeksi”, ja sitten vain ”Pahnaksi”.Kirjoittaja palveli Tampellan kattilatehdasta ja sen seuraajia Kvaerneria ja Metsoa 48 vuotta.

Irja Koivula Os Kela Voi kun muistan hyvin tuon Näsinneulan rakentamisen.Kävin koulua Amurin koulussa ja tulokas näkyi hyvin koulumatkalla . Eräs naapuri kertoi kirkkain silmin meille lapsille että ”se tehdään puusta,kattokaas vaan. ”Ja me uskoimme,olihan siinä puumuotti kun valamalla tehtiin, kotona kerroin isälle joka nauroi ja sanoi että ooteellaas sitä valmista ennenkuin uskotaan. Ja Betonistahan se valettiin.

Outi Wolanen-Rautavuori Kävin pikkutyttönä kyläilemässä tuolla Gunvor ”Gunni” ja Torsten Ekroosin luona jotka vanhempien tuttuja.Muistan siamilaiskissat ja olisin halunnut sieltä yhden pikkupennun mukaani.Kiva vierailu,kanalan nukkemuseossakin kävimme. MUISTO HAIHARASTA

Harri Helin Tämä kuva todistaa wanhan muistikuvani oikeaksi; Hämeensillalle pysäköitiin vinottain, kun käytiin ostoksilla Tempon tavaratalossa. Meillä oli Siperian Mersu eli Volga.

MUISTO RAJAPORTIN SAUNASTA

Pesutilan ja löylyn välissä rappusissa oli ovi, jota välillä pidettiin auki ja sen takia pesutilaan tuli höyryä. Pikkulikkana en nähnyt mitään, äitiäkään, ja sehän nyt oli pelottavaa jos mikä. Tämmösiä traumoja tässä

Eija Nurisalo 50 vuotta sitten talossa oli poikieni neuvola. Terveysasemanikin on ollut siellä